Ilmaston lämpeneminen kiihtynyt Kajaanissakin

Ilmaston muuttumisen on varmaan jokainen omakohtaisesti havainnut viime vuosien aikana. Tämän voi lisäksi päätellä siitä, että lehtien kirjoituksissa asia on esillä miltei päivittäin. Myös maailmanlaajuisesti on lähdetty tekemään tutkimuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja valtiot ovat pyrkineet lainsäädännön keinoin ohjaamaan kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan.

Tarkastelin ilmaston muutosta Kajaanin seudulla ilmatieteenlaitoksen Kajaanin Paltaniemen mittausasemalle tallennettujen tietojen pohjalta. Aineistoa löytyy aina vuodesta 1961 lähtien. Tilastot vahvistavat ilmaston lämpenemisen myöskin Kajaanin seudulla. Lämpeneminen on lisäksi alkanut kiihtyä hieman ennen vuosituhannen vaihdetta.

Ilmastollisesti Kainuu luokitellaan kuuluvan keski- ja pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen. Vyöhykejako on kansainvälinen ja siten käytettävissä koko pohjoisen pallonpuoliskon alueilla. Suomen alueella tässä luokittelussa on viisi eri vyöhykettä, mikä osaltaan kuvastaa maamme moniulotteisuutta ilmastollisesti sijaintinsa suhteen. Joissakin luokitteluissa länsirannikko ja Perämeren pohjukka katsotaan kuuluvan vaihettumisvyöhykkeeseen keskiboreaalisen ja eteläborealisen vyöhykkeen välillä, mutta ilmatieteen laitoksen luokittelu ei tätä vaihettumisvyöhykettä käytä. Muut alueet ovat hemiarktinen, johon kuuluu Kilpisjärven seutu, pohjoisboreaalinen Pohjois-Suomessa, keskiboreaalinen Keski-Suomessa, eteläboreaalinen Etelä-Suomessa ja hemiboreaalinen, johon kuuluu etelärannikko. 

Keskiboreaaliseen alueeseen Kainuusta lukeutuvat eteläisin ja läntisin osa. Pohjoisboreaaliseen osaan kuuluvat Kuhmon itäisimmät osat ja Suomussalmen itäisimmät ja pohjoisimmat osat. Keskiboreaaliselle vyöhykkeelle tunnusomaista on soiden runsas määrä sekä puiden vähäisempi määrä eteläisimpiin vyöhykkeisiin verrattuna. Yöpakkasia voi esiintyä pitkin kesää ja lämpötilojen vuorokauden sisäinen vaihtelu voi olla suurempaa kuin muualla Suomessa. Keskiboreaalialueella ollaan jo viljan viljelyn suhteen äärirajoilla. Asutus on keskittynyt viljelyn kannalta niille suotuisille alueille. Pohjoisboreaalissa metsät ovat edelleen harvempia ja hidaskasvuisempia ja ne uudistuvat vain suotuisina kesinä. Kesä on lyhyt ja viileä, minkä vuoksi pohjavesi on koko kesän lähellä maan pintaa.

Ilmastovyöhykkeiden olemassaolon on voinut todeta tänä talvena erityisen hyvin. Kainuun etelä- ja länsiosissa on lumen määrä ollut poikkeuksellisen vähäinen. Esimerkiksi 19.2.2020 Kajaanin Paltaniemen mittausasemalla oli lumen syvyys vain 4 senttimetriä, kun taas Puolangan Paljakassa vastaavana ajankohtana oli lunta 107 senttimetriä. Välimatkaa näillä kahdella paikalla on linnuntietä mitattuna ainoastaan noin 47 kilometriä. Tänä talvena eteläinen Suomi on paikoin ollut kokonaan ilman lunta ja pohjoisimmassa Suomessa on mitattu pitkälti toistametrisiä lumikinoksia. Kovia pakkasia ei ole tänä talvena ollut kuin pohjoisimmassa Suomessa. Talven tähän mennessä kylmin lukema on mitattu Utsjoen Kevolla 27.1.2020 -38,8 astetta. Pitkin talvea on länsituuli tuonut lämmintä ilmaa Köli-vuoriston yli ja osaltaan se on ollut vaikuttamassa tämän talven säähän.

Keskilämpötilat ovat nousseet kiihtyvällä vauhdilla

Kajaanin seudulla voidaan havaita lämpötilojen nousun kiihtyminen sekä kesä- että talvikuukausien osalta. Tammikuiden keskilämpötilojen keskiarvo vuosien 1961-2020 välillä on -10,8 astetta. Kulunut tammikuu oli lämpimin koko tarkastelujaksolla -3 astetta.  Tarkastelujakson ensimmäiset 20 vuotta tammikuiden keskilämpötila on ollut -11,8 astetta, 1981-2000 -11,4 ja 2001-2020 -9,6 astetta. Ero edelliseen periodiin on +1,8 astetta. Yksittäisiä lämpimämpiä tammikuita on neljä. Vuonna 1989 -5,5 astetta, vuonna 2005 -5,4 astetta, vuonna 2008 -5,8 astetta ja nyt vuonna 2020 -3 astetta. Tämän vuosituhannen puolelle ajoittuu kolme keskimääräistä selvästi lämpimämpää tammikuuta 60 vuoden tarkastelujaksolla. Selvästi kylmempiä tammikuita sattui tämän vuosituhannen puolelle yksi, vuonna 2003, jolloin tammikuun keskilämpötila oli -17,6 astetta. 

Tammikuiden keskilämpötilat Kajaanin Paltaniemen mittausasemalla 1961 – 2020. Kuvaajasta voi havaita äärilämpötilojen taittumisen ja keskilämpötilan nousun.

Heinäkuiden osalta on havaittavissa vastaavanlainen muutos. Aikajakson lämpötilojen keskiarvo on +15,7 astetta. Viimeisimmän 20 vuoden aikana heinäkuiden keskilämpötila on +1,3 astetta korkeampi, kuin edellisen 20 vuoden jaksolla. Kesän osalta on todettava, että muutokset ovat maltillisempia kuin talvikuukausina. Talvikuukausien osalta voidaan osoittaa neljänkin peräkkäisen vuoden ajanjakso, jolloin tammikuiden keskilämpötila on ollut viisi astetta tammikuun keskilämpötilaa kylmempi. Tämä ajanjakso ajoittuu vuosille 1966-1969, jolloin kylmimpänä talvena 1968 tammikuu keskilämpötila oli -20,7 astetta. Ajanjaksolle ajoittuva kylmin tammikuu koettiin kuitenkin vuonna 1985, jolloin tammikuun keskilämpötila putosi peräti -24,2 asteeseen. 

Heinäkuun muutokset ovat vähäisempiä ja tarkastelujaksolla ei ole havaittavissa yhtäsuuria poikkeamia keskiarvoissa. Hieman keskiarvoa lämpimämpiä peräkkäisten vuosien heinäkuita on ollut 1972 – 1973, jolloin heinäkuun keskilämpötila oli 1972 +18,9 astetta ja se oli +3,2 astetta heinäkuiden keskiarvoja korkeampi. Vuonna 1973 vastaavat luvut olivat +18,6 astetta, joka oli +2,9 astetta keskiarvojen yläpuolella. Lämpimin kahden perättäisen vuoden jakso heinäkuiden osalta ajoittuu kuitenkin vuosiin 2010-2011. Vuonna 2010 heinäkuun keskilämpö oli +19,5 astetta, mikä oli +3,8 astetta keskiarvojen yläpuolella. Vuonna 2011 luvut olivat +18,6 astetta ja se ylitti keskiarvon +2,9 asteella. Lämpimin heinäkuu on ollut vuonna 2018 +20,0 astetta, eli +4,3 astetta yli heinäkuiden keskiarvojen. Keskimääräistä viileämpiä heinäkuita löytyy tilastoista useitakin, mutta mitään merkittävästi viileämpää ei. Vuosina 1995 – 1996 oli keskimääräistä viileämmät heinäkuut kahtena vuotena peräkkäin. Vuonna 1995 keskilämpötila oli +13,5 astetta, mikä alittaa heinäkuiden keskiarvon -2,2 asteella. Vuoden 1996 heinäkuu oli vielä viileämpi, sillä kuukauden keskiarvo oli +13,2 astetta ja se jäi keskiarvosta -2,5 astetta. Yksittäinen viilein heinäkuu osuu vuodelle 1987, jolloin heinäkuun keskilämpötila oli +13,1 astetta eli -2,6 astetta alle heinäkuiden lämpötilojen keskiarvon.

Heinäkuiden keskilämpötila Kajaanin Paltaniemen mittausasemalla vuosina 1961 – 2019. Lämpötiloissa on havaittavissa tasaista nousua, mutta kesällä ei ole havaittavissa koko jaksollakaan mitään suuria heilahteluja äärilämpötiloissa.

Kajaanin lentoasemalla vuosina 1903 – 2010 tehtyjen  mittausten mukaan kesän ja talven äärilämpötilojen eroissa on nähtävissä suurta vaihtelua. Kolme korkeinta mitattua lämpötilaa Kajaanissa ovat +34,5 astetta, +32,4 astetta ja +31,6 astetta. Kolme matalinta mitattua lämpötilaa ovat -42,8 astetta, -42,0 astetta ja -40,5 astetta. Korkeimman ja matalimman lämpötilan erotus on 77,3 astetta. 

Lumipeitteen määrässä suuria vaihteluita

Pysyvä lumipeite näyttäisi saapuvan Kajaaniin, Paltaniemen havaintoasemalle marraskuun alussa, kuun ensimmäisellä kolmanneksella. Lumet sulavat keskimäärin huhtikuun keskimmäisellä tai viimeisellä kolmanneksella, jolloin maa on pääsääntöisesti jo sulana. Mitään selvästi havaittavaa muutosta lumipeitteen alkamispäivän ja loppumispäivän välillä ei voida tehdä. Vuosien välillä on suuriakin vaihteluita ja keskitalvellakin saattaa olla sulan maan jaksoja. Olisikohan luotettavampaa laskea ne päivät vuodesta, jolloin maassa on lumipeite. 

Tämän vuosituhannen puolella aikaisin ensilumi tuli maahan vuoden 2002 syksyllä lokakuun 17. päivä. Kyseinen päivä on myös pysyvän lumipeitteen alkamispäivä, vaikka maa olikin käynyt kahtena päivänä 26.10 ja 29.10 sulana. Myöskin syksyllä 2005 ensilumi jäi maahan samoin kuin syksyllä 2010, jolloin 7.11 satoi ensilunta 6 cm, eikä sulanut pois ennen kuin 13.4.2011. Tässä yhteydessä kannattaa huomioida syksyn 2014 ensilumen sataminen. 25.10.2014 satoi ensilumen 2 senttimetriä, joka suli pois samantien. 5.11.2014 satoi uudelleen lunta ja kerralla tuli 27 senttimetriä. Tämäkin lumi suli pois 10.11.2014.

Myöhäisin ensilumi on saatu tämän vuosituhannen puolella vuoden 2018 syksyllä. 27.11.2018 satoi ensilumen ja pysyvä lumipeite tuli 5.12.2018. Lumet sulivat kyseisenä talvena 18.4.2019. Kuitenkin vielä 3.5.2019 satoi lunta 6 senttimetriä, mikä pysyi maassa 6.5.2019 saakka, ennen kuin suli pois. Tässä tapauksessa voitanee puhua takatalvesta. 

Sulaa joen uomaa Paltamon Käärmeniemessä 18.1.2020. Sumu on sakeaa ja taustalla häämöttää Metelinniemi. Yleensä tammikuussa joki on jäässä.

Lumipeite on yleensä paksuimmillaan Kajaanin havaintopisteellä maaliskuun keskimmäisellä tai viimeisellä kolmanneksella. Paksuin lumipeite tarkastelujaksolla 7/2000 – 2019 oli keväällä 2018, jolloin 25.3 lunta oli 72 senttimetriä. Muita lumisia talvia on ollut vuonna 2001, jolloin 15.3. mitattiin 71 senttimetriä ja vuonna 2010, jolloin 27.-28. päivä lunta oli 70 senttimetriä. Vähälumisin talvi näyttäisi olleen vuonna 2007, jolloin sen talven paksuin lumipeite mitattiin 7.3 22 senttimetriä. Lumet sulivat kyseisenä vuonna 13.4, jolloin maa oli sula. Muita vähälumisia talvia ovat olleet vuonna 2013, jolloin lunta oli paksuimmillaan 2.12 ja 9.12  26 senttimetriä, vuonna 2016 14.3 29 senttimetriä ja vuonna 2005 24.3 30 senttimetriä.

Talvi 2013 – 2014 näyttäisi olleen varsin mielenkiintoinen talven osalta. Ensilumi satoi maahan 18.10 ja suli pois. Uudelleen maa sai lumipeitteen 22.11. – 27.12. väliseksi ajaksi, jolloin paksuimmillaan oli lunta 2.12 ja 9.12 26 senttimetriä eli kyseisen talven paksuimmat mittaustulokset. Talvi jatkui edelleen siten, että lunta oli maassa 1.1 – 23.2.2014 välisenä aikana paksuimmillaan 6 senttimetriä ja 4. – 6.3 2 senttimetriä. 16.3 satoi lunta yhtenä päivänä senttimetrin, joka suli pois. 19. – 22.3 satoi uudelleen lunta, joka sekin suli pois ja vielä 6.4 satoi lunta senttimetrin ja suli samana päivänä pois. Kainuulaisena voi kysyä, että oliko talvea lainkaan kyseisenä vuotena.

Sademäärät Kainuussa eivät yleensä ole kovin suuria vaikka Suomen oloissa ollaankin varsin sateisella alueella. Vuosien 1961 – 2019 ajanjaksolle ajoittuvat vuotuiset sademäärät jäävät alle 1 000 millimetrin Kajaanin Paltaniemen mittausasemalla. Keskiarvo on 598,1 millimetriä. Korkein mitattu vuosilukema on 802,8 millimetriä vuodelta 2015, mikä on 134 % ajanjakson mediaanista. Yksittäisistä sateisista kuukausista voidaan mainita vuoden 2016 kesäkuu, jolloin satoi 147,5 millimetriä. Kaavioon sijoitettuna voidaan havaita, että tämän vuosituhannen puolella ovat sademäärät keskimäärin olleet ajanjakson mediaania suurempia.

Sademäärät näyttäisivät pysyneen melkolailla samalla tasolla koko tarkastelujakson aikana. Jonkinverran voidaan kuitenkin havaita sateisten vuosien lisääntymistä jakson loppupuolella.
Lumet ovat harvinaisen vähissä Paltamon Käärmeniemessä 18.1.2020.

Ilmasto lämpenee periaatteella: kaksi eteen, yksi taakse

Todennäköisesti tämä talvi jäänee yksittäiseksi poikkeukseksi ja lähivuosina palataan normaalimpiin talvisäihin. Kuten kaavioista voi havaita, niin ilmaston lämpeneminenkin näyttää tapahtuvan hitaasti ja varmasti periaattella kaksi askelta eteen, yksi taakse. Odotettavissa on luultavasti keskiarvoista poikkeavia kylmempiä talvia jatkossakin. Kesäsäät ovat vaihdelleet maltillisemmin, joten tuskin odotettavissa on ainakaan mitään superlämmintä tai superviileää ajanjaksoa, missä lämpötilat poikkeaisivat keskiarvoista yli viidellä asteella. Muutoksen voi jokainen kokea luissaan. Luultavasti tuulet tulevat voimistumaan ja sateiden määrä lisääntymään. Talvella tämä tarkoittaa pyrypäivien lisääntymistä ja lunta saattaa tulla maahan kerralla suuriakin määriä, joka kuitenkin sulaa hiljalleen taas pois niin, että kokonaislumipeite ei pääse kasvamaan kovin paksuksi. Tuulilukemista en löytänyt arviota tukevaa dataa, mutta ilmasto.fi sivustolta löytyvän ennusteen mukaan myrskytuulet voimistuvat, mutta keskituulissa ei näyttäisi tapahtuvan suuria muutoksia. 

Kategoria(t): Kainuun sydänmailta Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.