Press "Enter" to skip to content

Kainuun vaarat

Kainuu tunnetaan vaaroistaan. Kuuluisimpia vaaroja ja vaara-alueita lienevät Vuokatti, Saukkovaara, Paljakka ja Siikavaara. Olen jo pitkään suunnitellut kerääväni Kainuun korkeimmat vaarat korkeusjärjestykseen. Nyt pimeinä talvipäivinä tartuin toimeen aloitin listaamisen. Lista löytyy jutun lopusta.

Iso Tuomivaara

Iso Tuomivaara on Kainuun korkein vaara. Sen korkeus on 387.5 metriä merenpinnasta. Vaara on jäänyt vähälle huomiolle ja ilmeisesti sen vuoksi vaaran laella on laajoja hakkuuaukeita yli 360 metrin korkeudessa.

Listasin vaaroja kunta kerrallaan käyttäen lähteenä Maanmittauslaitoksen karttapalvelua. Kunta kerrallaan kaahasin alueen läpi. Listasta tuli pitkä ja varmaankaan kaikkia korkeita paikkoja en saanut listattua, joten täydellinen se ei ole. Korkeiden vaarojen osalta Kainuu näytti jakautuvan alueisiin, joissa korkeita vaaroja tai paikkoja sijaitsee. Selkein vyöhyke on pohjois-etelä suunnassa kulkeva vaarajono, jossa myös korkeimmat vaarat sijaitsevat. Toinen vyöhyke erottui Kainuun eteläosassa maanselän alueella. Kolmantena alueena oli sitten tämä itärajan tuntumassa oleva vyöhyke, missä myös päästiin yli 300 metrin korkuisiin paikkoihin. Suurimmat relatiiviset korkeudet ovat pohjois-etelä suunnassa kulkevassa vaarajonossa. Maanselän- ja itärajan alue on kokonaisuudessaan korkeata seutua ja vaarat siellä ovat pieniä kohoumia, jotka eivät varmaankaan kovin paljoa erotu ympäröivästä maastosta. 50 korkeimman paikan listaan ei ole asiaa alle 300 metrin korkeuksilla. Kohteissa on mukana myös ne vaarat, joissa on useampi selkeästi erottuva huippu. Tämä lisää yli 300 metrin listaa merkittävästi.

Korkein vaara Kainuusta löytyy Hyrynsalmelta. Iso Tuomivaaran eteläinen huippu on 387.5 metriä korkea. Puolangan korkein vaara on Siikavaaran Ränninvaara 385 metriä korkea. Hyrynsalmen Peuravaara on myös saman korkuinen kuin myös Hyrynsalmella sijaitseva Iso Tuomivaaran pohjoinen huippu. Sotkamon korkein paikka löytyy Naulavaaran itäiseltä huipulta, joka on 367.5 metriä merenpinnan yläpuolella. Kainuun vaarojen korkeuslistalla se on kuitenkin vasta 15:s. Ristijärven korkein kohta on Isonkivenvaaran eteläinen laki Hyrynsalmen rajalla 335 metriä meren pinnan yläpuolella. Suomussalmen korkein vaara on Koiravaara 310 metriä korkeana ja Kuhmossakin päästään yli 300 metrin, sillä rajavyöhykkeellä sijaitsevat Ulvinvaara ja Pihlajavaara ylettyvät 305 metrin korkeuteen. Kainuussa ainoastaan Kajaanissa ja Paltamossa ei ole yhtään 300 metriin yltävää huippua. Paltamossa on kartan mukaan kolme saman korkuista paikkaa: Saukkovaaran nimetön eteläinen laki, Raappananmäki ja Kivesvaara, jotka kartan mukaan ylettyvät 292.5 metrin korkeuteen. Kajaanin korkeinkohta löytyy Lehtovaaran Linnomäestä, missä huippu kohoaa 285 metrin korkeuteen. Korkein paikka, minne pääsee jalan  sijaitsee Paljakassa ja se on Paljakan näkötornin huippu, mikä yltää 404 metrin korkeuteen. Kainuun korkeista vaaroista yli kolmekymmentä vaaraa sijaitsee kolmen kunnan alueella: Puolangalla, Hyrynsalmella ja Sotkamossa.

Vuokatin vaarajono

Vuokatin vaarajono Kajaanin Leihuvaaran rinteeltä kuvattuna.

Relatiivinen eli suhteellinen korkeus

Relatiivisella eli suhteellisella korkeudella tarkoitetaan sitä, että kuinka suuri on huipun ja ympäröivän maaston korkeusero. Kainuussa suurimmat erot ovat pohjois-etelä suunnassa kulkevassa vaaravyöyhykkeessä. Esimerkiksi Puolangan Siikavaaraan kuuluvassa Kometossa päästään 200 metrin relatiiviseen korkeuseroon kilometrin matkalla. Maanselällä ja Itärajan tuntumassa maaston keskikorkeus liikkuu 200 – 250 metrin korkeudessa ja siellä ei päästä suuriin relatiivisiin korkeuseroihin. Kuhmon itäosassa rajavyöhykkeellä sijaitsevat korkeimmat vaarat Ulvinvaara ja Pihlajavaara ovat molemmat 305 metriä korkeita vaaroja ja siten Kuhmon korkeimpia kohtia, mutta niiden kummankin relatiivinen korkeus on vain noin 50 metrin luokkaa kilometrin säteellä huipusta. Sotkamon eteläosassa Maanselällä sijaitseva Naulavaara on 367.5 metriä meren pinnasta, mutta sen realtiivinen korkeus on vain noin 80 metriä kilometrin matkalla.

Vuokatin vaarajono

Vuokatin vaarajono Naapurinvaaralta nähtynä.

Vuokatin Iso-Pöllyn, missä laskettelukeskus sijaitsee, relatiivinen korkeus on 175 metriä kilometrin matkalla. Itse rinteessä se on 165 metriä noin 0.85 kilometrin matkalla. Muissa laskettelukeskuksissa kuten Ristijärven Saukkovaaraan kuuluvan Koljatinvaaran korkeus on 290 metriä, mutta relatiivinen korkeus jää noin 85 metriin kilometrin matkalla. Koljatinvaaran ja Syrjävaaran välissä sijaitsevassa laskettelurinteessä relatiivinen korkeus on 70 metriä 0.45 kilometrin matkalla. Paljakkaan kuuluvassa Latvavaaran Teeriharjussa päästään 175 metrin korkeuseroon laskettelurinteiden kohdalla. Paljakassa rinteen lähtöpaikkaa on keinotekoisesti korotettu jonkin verran. Ukkohallassa laskettelurinteen relatiivinen korkeusero 0.85 kilometrin matkalla on 145 metriä.

Paljakan laskettelukeskus

Paljakan laskettelukeskus sijaitsee Paljakan vaaroihin kuuluvan Teeriharjun rinteessä. Teeriharjun korkeus merenpinnasta on 347.5 metriä ja laskettelurinteen relatiivinen korkeusero on Kainuun rinteistä korkein 175 metriä 0.85 kilometrin matkalla.

Vuokatin laskettelukeskus

Vuokatin laskettelukeskus sijaitsee Vuokatin vaarajonon Iso-Pölly -vaaran juurella. Iso-Pölly on nimestään huolimatta matalampi kuin viereinen Pieni-Pölly. Iso-Pölly on 320 metriä korkea kun taas Pieni-Pölly on 330 metriä korkea. Hissi kuljettaa laskettelijoita jyrkkyydeltään lähes 20 % nousua ylös.

Vuokatti

Iso-Pöllyn huipulle pääsee autolla ja sinne on rakennettu näköalalava. Lavalta pääsee katselemaan komeaa maisemaa ilmaiseksi. Laskettelurinteen relatiivinen korkeus on 165 metriä.

Vaara-asutus

Kainuun vaara-asutuksella on pitkä historia. Alkujaan Kainuuseen muuttaneet ihmiset pyrkivät jäämään vesistöjen varsille. Vesistöt tarjosivat mahdollisuuden kalastukseen ja vaivattomampaan liikkumiseen. Vaaroille siirryttiin myöhemmin viljelyn myötä, sillä vaaroilla vilja oli paremmassa turvassa kylmyydeltä. Vaara-asutus toi myös turvaa entisaikoina liikkuneilta rosvojoukoilta. Vaaran päältä pystyi havaitsemaan tuleen sytytetyt talot jo kaukaa ja saatiin mahdollisuus paeta ajoissa. Kainuun korkeimmat asutut paikat sijaitsevat Hyrynsalmella, missä tiloja on yli 320 metrin korkeudella Iso Tuomivaaran luoteispuolella Latvavaarassa sekä Peuravaaralla lähellä Paljakkaa. Korkein tila on kartan mukaan 332.5 metrin korkeudessa. 300 metrin tuntumassa olevia asumuksia löytyy Puolangalta ja Ristijärven Saukkovaaralta. Korkeimmalla kulkeva yleinen tie löytyy Paljakan Mustankummun huipun vierestä. Tie kulkee miltei 365 metrin korkeudessa.

Kiehimänvaara

Vaaran rinteet ovat viljavia ja vilja on paremmin suojassa kevät- ja syyskylmältä. Kuvassa vaaramaisema Paltamon Kiehimänvaaralta Oulujärvelle.

Mustakumpu

Kainuun korkeimmalla kulkeva autotie lienee täällä Paljakan Mustakummun laen lähellä. Tie nousee miltei 365 metrin korkeudelle.

Kainuun vaarojen merkitys Kainuulle

Epäilemättä Kainuun vaaroilla on monenlaista merkitystä Kainuulle. Tärkein merkitys lienee imagollinen, sillä Kainuun korkeista vaaroista on luotu ulkopuolisille mielikuva Kainuusta korkeiden vaarojen maakuntana. Imagoa on hyödynnetty etenkin matkailussa. Laskettelurinteiden ylläpitäjät ja erämatkailuyritykset ovat pitkälti riippuvaisia tämän imagon esilläolosta. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt teollisuus, sillä Kainuussa on vaaroja ja vaarojen rinteitä hyödynnetty niin metsäteollisuuden kuin kaivosteollisuuden tarpeisiin. Korkeimmilla vaaroilla on hakattu laajoja avohakkuuaukeita pirstottamaan vaaran lakea ja rinnettä. Tämän paljastaa Google mapin ilmakuvat. Ehjää vaaran lakea saa hakemalla hakea. Kainuun parhaimmat alkuperäiset vaaramaisemat ovatkin Siikavaaran luonnonsuojelualueella sekä Paljakan luonnonpuiston alueella.

Kainuun korkeimmat kohdat/vaarat (metriä mpy) Kursiivilla kunnan korkein kohta

  1. 387.5 Iso Tuomivaara (eteläinen huippu), Hyrynsalmi
  2. 385 Peuravaara, Hyrynsalmi
  3. 385 Iso Tuomivaara (pohjoinen huippu), Hyrynsalmi
  4. 385 Siikavaara, Ränninvaara, Puolanka
  5. 385 Paljakka (pohjoinen huippu), Hyrynsalmi
  6. 380 Lumivaara, Hyrynsalmi
  7. 380 Siikavaara, Teerivaara, Puolanka
  8. 377.5 Määtänkulju,Puolanka
  9. 377.5 Siikavaara, Kumpuvaara, Puolanka
  10. 377.5 Kuirivaara, Puolanka
  11. 377.5 Välivaara, Puolanka
  12. 372.5 Paljakka, Mustakumpu, Puolanka
  13. 370 Iso Nuottivaara, Puolanka
  14. 370 Paljakka, Holstinvaara, Puolanka
  15. 367.5 Naulavaara (itäinen huippu), Sotkamo
  16. 362.5 Äylönvaara, Puolanka
  17. 360 Siikavaara, Hallakulma, Puolanka
  18. 360 Ruununrinta, Puolanka
  19. 360 Viltonvaara, Sotkamo
  20. 355 Pyssymäki, Sotkamo
  21. 355 Naimaharju, Puolanka
  22. 355 Siikavaara, Seppäsentori, Puolanka
  23. 352.5 Pieni Tuomivaara, Hyrynsalmi
  24. 350 Latvavaara, Hyrynsalmi
  25. 350 Losonvaara, Sotkamo
  26. 350 Portinvaara, Äikänselkä, Puolanka
  27. 350 Talvivaara, Köykänmäki, Sotkamo
  28. 347.5 Paljakka, Teeriharju, Puolanka
  29. 347.5 Ruostevaara, Sotkamo
  30. 347.5 Naulavaara (läntinen huippu), Sotkamo
  31. 345 Jaurakkavaara, Puolanka
  32. 345 Porttivaara, Sotkamo
  33. 342.5 Isonkivenvaara (pohjoinen laki), Hyrynsalmi
  34. 340 Hiidenvaara, Sotkamo
  35. 340 Hirvivaara, Puolanka
  36. 335 Peuravaara, Ristijärvi/Hyrynsalmi
  37. 335 Isonkivenvaara (eteläinen laki), Ristijärvi
  38. 335 Tonkovaara, Puolanka
  39. 335 Koiravaara, Sotkamo
  40. 335 Talvivaara, Mooseksenaho, Sotkamo
  41. 332.5 Muroselkä, Puolanka
  42. 332.5 Paljakka, Latvavaara, Sotkamo
  43. 332.5 Rumanmäki (itäinen laki), Sotkamo
  44. 332.5 Lehtovaara, Sotkamo
  45. 330 Kalettomanvaara, Sotkamo
  46. 330 Lappavaara, Isokulju, Sotkamo
  47. 330 Vuokatti, Pieni-Pölly, Sotkamo
  48. 327.5 Heittovaara Sotkamo
  49. 325 Kekkovaara, Hyrynsalmi
  50. 325 Martinvaara, Puolanka