Keväinen pelto on tärkeä kohde muutolta palaaville linnuille

Muuttavilla linnuilla on kova energian tarve muuttomatkan aikana. Kevään edistyessä peltojen reunat alkavat olla sulana ja paikoin sulia laikkuja on myös metsissäkin. Nämä sulavat kohteet täyttyvät muuttavista linnuista ensimmäiseksi. Peltojen sula-alueilla voi tavata muun muassa useimpia rastaslajeja, kahlaajia, sinisorsia ja kurkia pelloilla soidintavien teerien seassa. Sulava pelto tarjoaa ravintoa hyvin monipuolisesti usealle eri lintulajille. Osa linnuista tankkaa itseään ja jatkaa vielä muuttoa pohjoisemmaksi, osa taas jää alueelle ja valitsee reviirin itselleen, jota sitten kuuluuttaa muille laulamalla.

Varsinkin rastaita pääsee keväisellä pellolla tarkkailemaan läheltä. Rastaat ovat pelloilla sekaisin isoina laumoina ja niitä pääsee kohtuudella tarkkailemaan jo tien viereen pysäköidystä autosta. Kuvaaminenkin onnistuu varsin helposti, kunhan huomioi muut tiellä liikkujat. Rastaita seuratessa saattaa onnistua kuvaamaan myös muita pellolla ruokailevia lintuja kuten lokkeja, kurkia, joutsenia, valkovikloja, metsävikloja, taivaanvuohia, peippoja ja västärkkejä tässä muutamia mainitakseni.

Keväinen pelto on jo osittain sulanut. Pellolla ei vielä routa ole täysin sulanut ja siihen muodostuu vesilammikoita joiden äärellä on muuttaville linnuille tarjolla helppoa ravintoa.

Käväisin Paltamon kylän liepeillä olevalla pellolla katsomassa tilannetta yhden illan ja yhden aamun ajalta. Sain tallennettua taivaanvuohen, kurjen, sinisorsan, kuovin, laulurastaan, kulorastaan, punakylkirastaan ja räkättirastaan. Kuvaamiseen en käyttänyt juurikaan suunnittelua enkä aikaa. Aika aamulla oli jo myöhäinen, sillä taivaanvuohi oli jo ilmassa kuuluttamassa reviiriään. Ohessa muutama kuva reissusta.

Muuttomatkalta palannut kuovi keväisellä pellolla.
Naurulokki kahlailee ja etsii ravintoa pellolla olevasta pienestä lammikosta.
Kurki viihtyy kauempana pellolla lähellä metsän reunaa.
Laulurastas oli valinnut ruokailupaikaksi tien lähellä olevan pellon pientareen.
Useampia punakylkirastaita pomppi pellolla siellä täällä. Niillä oli yleensä kiire ja lyhyet pysähdykset tarjosivat mahdollisuuden kuvan ottamiseen.
Kalalokit metelöivät pellon keskivaiheilla.
Taivaanvuohi kierteli taivaalla ja äänteli soidinta. Pieneksi hetkeksi lintu laskeutui matalan kuusen latvaan pellon laidalla.
Kulorastas on yksi kevään muuttavista rastaista. Pellolla se ei ollut yhtä runsaslukuinen kuin räkätti- ja punakylkirastas.
Räkättirastas on varmaan runsaslukuisin rastas keväisellä pellolla. Se on myös varsin äänekäs liikkuessaan levttomasti pienissä parvissa pitkin peltoa.
Kategoria(t): Kuvakertomuksia Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.