Loma alkaa olla puolessa välissä. Suurimmaksi osaksi olen käyttänyt loman kuvaamiseen ja kuin jatkona eilisille koskikuvauksille Miesjoella päätin tänään suunnistaa kunnan länsilaidalle kuvaamaan Kongasjokea. Kongasjoella on useita kartassa mainittuja koskia ja ainakin yhtä monta karttaan nimeämätöntä. Joki on virkistyskalastuskohde ja sen varrelle on rakennettu taukopaikkoja joidenkin hyväksi havaittujen koskien läheisyyteen. Tie kulkee lähellä jokea ja kosket ovat siten vielä tähän aikaan vuodesta helposti saavutettavissa. Pakkaan nopeasti kamerarepun ja tulostan alueelta pari karttaa mukaan.

Matkaa ei tule kuin parikymmentä kilometriä ja olen metsäautotiellä lähellä ensimmäistä kohdetta. Sen pitäisi olla aivan tien vieressä ja lähellä on muutamia entisiä maatiloja, joissa kuitenkin asutaan edelleen. Saan auton helposti parkkiin tien viereen ja ensimmäinen kuvattava koski jo näkyy ja kuuluu heti auton ulkopuolelle päästyä.

Isokoski

Isokoski on noin kolmesataa metriä pitkä koski, joka kohisee pohjoisesta tien vieressä kääntyen sitten länteen. Kosken kohdalla on lisäksi maatilalle johtava puinen silta. Kuvaan koskea ensin sen alapuolelta ja sitten nousen koskea ylävirtaan. Viimeiseksi kuvaan sillalta, josta kuvakulma tahtoo tulla jyrkäksi. Koskessa on vettä ja kiviä ja siitä syntyy kuohuva koski. Ei mikään jylisevä virta, vaan ehkä juuri kalastus tarpeisiin sopiva. Vesi on tässä joessa kirkkaampaa kuin Miesjoessa, missä humus värjäsi kuohut ruskeiksi. Joki on tässä kohtaa noin kymmenen metrin levyinen.

Kongasjoen Isokoski Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Kongasjoen Isokosken rannalla Paltamon Kivesjärvellä on harvennettuun rantametsään jätetty järeitä haapoja pystyyn, 30.10.2019.
Kongasjoen Isokoski Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Kongasjoen Isokoski Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Kongasjoen Isokosken yli kulkeva puinen silta Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.

Hautakoski

Nousen autoon ja siirryn seuraavalle koskelle. Tämähän tuntuu helpolta kuvaamiselta! Hautakoski on myöskin lähellä tietä, vaikka joudunkin kävelemään sinne hieman pidemmälti. Saan auton pysäköityä levikkeelle ja lähden kävelemään harvahkoon kuusimetsään. Vasemmalla puolella on näköyhteyden päässä kesämökki, jonka molemmilla puolilla on kartan mukaan koskia. Kuvaan nyt tämän mökin pohjoispuolella olevan osan. Metsässä on helppo liikkua ja joen rantaan päästyäni kalamiesten tallaamat polut ovat jälleen suurena apuna joen läheltä kuvattaessa. Hautakosken kuohut ovat nyt piilossa. Lieneekö vesi noussut ennen pakkasia olleiden sateiden johdosta, ainakaan kiviä ei koskessa ole näkyvissä.

Kuljen joen rantaa yläjuoksulle päin, missä joki tekee mutkan itään päin. Vesi soluu rauhallisesti ja veden pinta rikkoutuu vain rannalta joen ylle kaatuneitten tai kaatumassa olevien puiden oksiston vuoksi. Metsässä, jossa on pääasiassa kuusia, on myös lehtipuita ja niiden kyljissä näkyy olevan kääpiä. Joen rannassa on yleensä aina kosteaa ja se on hyvä kasvuympäristö sienille ja kääville.

Kongasjoen Hautakosken rantametsää Paltamon Kivesjärvellä. Metsä on harvaa ja rehevää kuusikkoa, 30.10.2019.
Kongasjoen Hautakoski Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Paltamon Kivesjärvellä, Kongasjoen Hautakosken rehevässä rantametsässä kasvaa runsaasti kääpiä. Pääosin metsä on harvaa ja rehevää kuusikkoa, 30.10.2019.
Kongasjoki virtaa rauhallisesti ennen Hautakoskea Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.

Lantinkoski

Seuraava kohde ei myöskään ole kaukana. Lantinkoski on jo suositumpi kalastuspaikka ja sinne on rakennettu kota tulisijoineen. Joudun jättämään auton metsätien varteen, sillä rantaan kodalle menevä tie on tarkoitettu ainoastaan huoltoajoa varten. Matkaa ei kuitenkaan tule kuin pari sataa metriä. Totean kodan pihalla olevassa puuvarastossa olevan puita, eli paikan huolto tuntuu olevan kunnossa. En kuitenkaan ala tulistelemaan vaan lähden ihailemaan koskea. Lantinkoskelle tulee mittaa nelisensataa metriä. Se on kuohujen osalta verrattavissa Isokoskeen. Täälläkin näyttäisi iso osa joen kivistä olevan veden alla. Kuohuja silti riittää. Joki on suunnilleen kymmenisen metriä leveä.

Kongasjoen Lantinkosken kota Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Kongasjoen Lantinkosken rantametsää Paltamon Kivesjärvellä. Myrsky on kaatanut runsaasti puita rantatöyräältä 30.10.2019.
Kongasjoen Lantinkoski Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Kongasjoen Lantinkoski Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Kongasjoen Lantinkoski Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Kongasjoen Lantinkoski Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Kongasjoen Lantinkoski Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Kongasjoen Lantinkosken rantametsää Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Kongasjoen Lantinkoski Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Pakkasherran taiteilema kristallilautanen Paltamon Kivesjärvellä virtaavan Lantinkosken pyörteissä 30.10.2019.

Leilinkoski

Matka Leilinkoskelta seuraavalle kohteelle onkin jo pidempi. Välille jää useitakin koskia, jotka on tavoitettavissa ainoastaan joen vartta kävelemällä. En alunperin ollut suunnitellut ajavani Leilinkoskelle, jossa myöskin on kota, sillä joitakin vuosia sitten paikalla käydessäni tie oli verrattain huonossa kunnossa. Nyt se vaikuttaa olevan hyvässä kunnossa, joten suunnistan kohti Leilinkoskea. Vaikka tie onkin suurin piirtein kunnossa, jysähtää auton pohjassa kertaalleen ilkeästi ja toisen kerran auto niia syvälle tien pohjan petettyä auton alla. Onneksi on vauhtia riittävästi ja pääsen jatkamaan matkaa ilman pysähdystä.

Leilinkosken rantaan joudun taskin kävelemään, sillä loppupätkä on tarkoitettu huoltoajoa varten. Matkaa ei kuitenkaan ole kuin vajaa sata metriä. Joen rannassa on kota ja vajassa polttopuita, eli huolto pelaa täälläkin. Alue poikkeaa kuitenkin aiemmista siinä, että vastarannalla ei ole puita juuri nimeksikään. Jostain syystä joen rantaan ei ole jätetty lainkaan suojavyöhykettä, vaan hakkuut on ulotettu aivan joen rantaan. Toisella puolella jokea on laaja yli 200 hehtarin laajuinen Iso Peurasuo, missä on turvetuotantoalue. Kartassa alue ulottuu aivan joen rantaan saakka. Lieneekö puuttomuuteen syynä se, ettei turvetyuotantoalueen vuoksi rantaan ole voitu jättää puita, koska myrsky olisi kaatanut ne joen päälle. Tällöin kalastuksen voi kyllä unohtaa tällä alueella. Mietin asiaa ja totean mielessäni, että aikoinaan olisi pitänyt jättää leveämpi suojavyöhyke rantaan. Rannan puut tarjoavat kaloille saalista ylhäältä puista putoavien hyönteisten muodossa ja täällä se on kyllä menetetty. Muutenkin maisemallinen arvo on olematon tällä kohteella. Kalastusta harrastaville sillä ei välttämättä ole suurta merkitystä, jos vain saalista tulee.

Itse koski on tällä hetkellä olematon. Koskeksi sitä ei tunnista. Yhtään kiveä ei ole joen pinnassa ja vain yhdessä kohden vesi pyörteilee hieman reippaammin. Muutoin virta laskee rauhallisesti alajuoksua kohden. Kohinaa kuulen kahdesta kohden, joissa molemmissa paikoissa on puu taittunut jokeen.

Kongasjoen Leilinkosken kota ja tulipaikka Paltamon Kivesjärvellä 30.10.2019.
Kongasjoen Leilinkosket Paltamon Kivesjärvellä. Vastarannalta metsä on kaadettu lähes aukeaksi, 30.10.2019.
Kongasjoen Leilinkosket Paltamon Kivesjärvellä. Virta pyörteilee maltillisesti ilman kuohuntaa, 30.10.2019.

Tavoitteeni olen saavuttanut tämän päivän osalta koskien kuvaamisessa. Monta koskea jäi odottamaan seuraavia reissuja, jotka ovatkin sitten ehkä kesäreissuja. Alue on selvästi kalastustarkoituksia varten suunniteltu. Tavallinen kulkija ei täältä kovin paljoa irti saa, siis retkeilymielessä. Maisemalliset arvot on pilattu hakkuilla, joita on molemmilla puolen jokea. Alueen kulttuurivaikutus on edelleenkin suuri, vaikka viljelykelpoisia tiloja ei taida tällä alueella enää olla kovinkaan monta.