Lintujen infektiot voivat tarttua ihmiseen

Luonnonvaraisissa linnuissa kuten myös kesyyntyneissä linnuissa esiintyy lukuisia ihmiselle haitallisia taudinaiheuttajia. Näitä ovat muun muassa salmonella, kampylobakteeri ja lintuinfluenssan eri alatyypit. Vain pienellä osalla luonnonvaraisista linnuilla esiintyy lintuinfluenssaa, joka voi tarttua ihmiseen. Yleensä mikrobitartunnoilta välttyminen vaatii vain kosketuksen välttämistä. 

Linnuista haitallisia mikrobeja on löytynyt etenkin lokeista, kyyhkyistä, varpusista, peipoista, kottaraisista, rastaista ja vesilinnuista. Yleisistä varislinnuista kuten naakka, varis, mustavaris ja harakka on haitallisia mikrobeja löytynyt vähemmän. Varislinnut eivät tiettävästi sairastu esimerkiksi salmonelloosiin, vaan kantavat bakteeria oireetta suolistossaan muutaman päivän ajan kuten lokit. 

Linnuilla esiintyy satakunta A-influenssavirusta, joita ei tavata ihmisellä. Vain viisi näistä viruksista on aiheuttanut epidemioita ihmiskunnassa. Valtaosa influenssa A-virusten alatyypeistä ovat taudinaiheuttamiskyvyltään niin heikkoja, etteivät ne aiheuta kantajalleen sanottavasti oireita. Kahteen alatyyppiin, H5 ja H7, kuuluu kuitenkin viruksia, jotka voivat aiheuttaa vakavia lintuinfluenssaepidemioita ja siten suuria menetyksiä siipikarjataloudelle. Jotkut influenssavirukset kuten H5, H7 ja H9 ovat ajoittain tartuttaneet myös ihmisiä. Tavallisesti lintujen influenssavirukset eivät tartu ihmiseen kovinkaan helposti. Lähes kaikki A(H5N1) ja A(H7N9) virusinfektioihin sairastuneet ovat olleet läheisessä kosketuksessa siipikarjaan. Virus ei kuitenkaan tartu helposti ihmisestä toiseen, vaikka tartuntarypäksiä saattaa esiintyä. 

Linnuilla voi havaita myös ulkoisesti näkyviä virustauteja. Näistä esimerkiksi avipox-viruksen eli linturokon aiheuttama kasvain päänseudulla on varsin yleinen. Pox-virus voi esiintyä tiaisilla myös vartalossa. Harakalla avipox-virus esiintyy patteina varpaiden seudulla. Myös papilloomaviruksen aiheuttamat vauriot ovat näkyviä. Kainuussa tavatulla peipolla oli papilloomavirukseksi määritelty tauti jaloissa. Röpelöinen kasvain oli kyseisellä linnulla toisen jalan varpaissa. Hyväkuntoinen lintu voi toipua avipox-viruksesta, mutta rakkulan puhkeaminen voi aiheuttaa bakteeritulehduksen, josta lintu ei selviä. Hyväkään hygienia ruokintapaikalla ei estä taudin leviämistä, sillä se tarttuu kosketuksesta.

Linturokkoa (avipox) sairastava yksilö. Linturokko on viruksen aiheuttama sairaus etenkin tiaisilla.

Salmonellaa esiintyy linnuissa luonnostaan jonkin verran, mutta se leviää myös etenkin huonolaatuisten auringonkukan siemenien mukana. Linnuista punatulkku ja viherpeippo ovat muita alttiimpia sairastumaan salmonellaan. Tauti leviää sairastuneiden lintujen ulosteiden kautta. Sairastunut lintu poikkeaa muista linnuista. Se on hidasliikkeinen, uneliaan oloinen ja on pörhistänyt höyhenensä. Tämä voi tapahtua jo vähäisellä pakkasella. Usein maassa paikallaan kyhjöttävä lintu ei pakene edes ihmistä.

Lintujen ruokintapaikan ympäristö kannattaa pitää puhtaana. Talvella voi poistaa osan maahan karisseista roskista ja siemenen kuorista. Tämä vähentää haitallisten jyrsijöiden kuten hiirien, rottien ja myyrien kerääntymistä paikalle. Ruokinta-automaatit tulisi puhdistaa säännöllisesti kunnolla kuumalla vedellä ja astianpesuaineella. Tarvittaessa voi käyttää desinfektioaineita. Vaikka salmonella tarttuu ihmiseen huonosti, kannattaa pesu suorittaa hanskat kädessä ja ulkoilmassa. Samaa huolellista puhdistamista kannattaa suosia myös pönttöjen puhdistuksessa keväällä. Se kannattaa tehdä mielellään pakkasella, jolloin pöntössä mahdollisesti talvehtineet lintukirput eivät pääse iholle. Ne eivät muutoin ole haitaksi, mutta allergikolle saattaa puremasta aiheutua iho-oireita. Lintukirppu ei selviä huoneilmassa muutamaa vuorokautta pidempään, sillä selviytyäkseen se tarvitsee isäntälajin.

Kategoria(t): Luonto Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.