Press "Enter" to skip to content

Oulujoen vesistön säännöstelystä

Kesä ja varsinkin syksy on ollut poikkeuksellisen sateinen koko maassa. Sateista on pahiten kärsinyt maanviljely, sillä sadosta osa ei ehtinyt valmistua ajoissa korjattavksi. Sateiden myötä on myös harvinaisia syystulvia odotettavissa Etelä-Suomen alavimmille maille. Kainuussa ei ole odotettavissa mitään suurempia tulvia, mutta tulvakeskuksen tulvakarttapalvelun mukaan tulvariski on vielä Ristijärven ja Paltamon rajalla sijaitsevalla Iijärvellä, Hyrynsalmella Hyrynjärvellä, Suomussalmella Kianta- ja Vuokkijärvellä. Oulujärven vedenkorkeus oli 10.10.2017 Paltamon Melalahdessa 122.77 metriä, joten matkaa ylärajaan on vielä 43 senttimetriä. Oulujoen vesistössä satoi elo-syyskuussa 100 mm tavanomaista enemmän, mikä sai järvet täyttymään. Syyskuun loppupuoli ja lokakuun alku ovat olleet vähemmän sateisia, minkä johdosta vedenpinnat ovat laskemaan päin.

Leppikosken voimalaitos

Vaikka Etelä-Suomeen odotetaan tulvia ei Leppikosken voimalaitoksella tulva juurikaan näy. Juoksutuksia tehtiin normaalimäärän puitteissa 173,2 kuutiometriä sekunnissa 11.10.2017.

Oulujoen vesistöalueella tulvien esiintyminen vaihtelee. Oulujoen vesistön yäpuolisten vesistöalueiden järvien ja jokien rannat ovat niin jyrkkiä, ettei suuria tulvia pääse muodostumaan. Oulujoella on ollut tulvia laajemmin ja niitä tunnetaan kirjallisuudessa aina 1700-luvulta lähtien. Säännöstelyn myötä vahinkojen syntyminen on pystytty minimoimaan. Ennen säännöstelyä Oulujärvellä tunnetaan tapahtuneen rantatörmien vyörymistä muun muassa Paltaniemellä ja Manamansalossa.

Paltamon sillat

Oulujärvi tulvi vuonna 2012 syksyllä. Vesi nousi Paltamossa Eino Leino -puistossa venelaiturille peittäen sen. Kuva on otettu 9.8.2012.

Tulvia pääsee muodostumaan Oulujärveen laskevissa vesistöissä etenkin keväisin ja Oulujärven ja Oulujoen vesistöissä kesäisin ja syksyisin. Oulujoen vesistössä syksyllä muodostuu tulvia vesien jäätymisen aikoihin lähinnä suppo- ja hyytöpatojen muodostumisen yhteydessä.

Oulujärvi on Suomen viidenneksi suurin järvi. Sen pinta-ala on keskivedenkorkeuden aikana 897 km2. Se jakautuu Niskanselkään, Ärjänselkään ja Paltaselkään. Rantaviivan pituus on 920 km. Oulujärvi on Oulujoen vesistön keskusjärvi ja siihen laskee Hyrynsalmen reitin ja Sotkamon reitin lisäksi kuusi muuta pienempää jokivesistöä. Vesistöön kuuluu myös pienempiä järviä, kuten Kivesjärvi, Osmankajärvi ja Kongasjärvi.

Metelin uimaranta

Oulujärven tulviminen vuonna 2012 peitti Metelinniemen uimarannan hiekan kokonaan. Kuva otettu 9.8.2012.

Metelin uimaranta

Metelin uimaranta 11.10.2017. Runsaat sateet eivät ole nostaneet Oulujärven pintaa tulvarajaan asti.

Hyrynsalmen reitti

Hyrynsalmen reitillä Kiantajärvi laskee Emäjokeen, joka laskee Hyrynjärven kautta Iijärveen ja edelleen Kiehimänjokena Oulujärveen. Hyrynsalmen reitin suurimmat sivuvesistöt ovat Emäjokeen laskevat Luvanjoen- ja Vuokkijärven vesistöt. Emäjoessa on neljä voimalaitosta ja siihen laskevassa Pyhäntäjoessa yksi. Hyrynsalmen reitillä säännösteltyjä järviä ovat Kianta-, Vuokki- ja Iso-Pyhäntäjärvi. Kiantajärven ja Oulujärven korkeuseroa on 76 metriä.

Hyrynsalmen reitillä on viisi voimalaitosta. Ämmän (rakennettu 1959) voimalaitoksen putouskorkeus on 10.2 – 12.9 metriä ja rakennusvirtaama on 110 m3/s ja keskivirtaama 1981 – 1990 40 m3/s. Aittokosken (1960) voimalassa putouskorkeus on 29.6 metriä ja rakennusvirtaama 150 m3/s. Keskivirtaama Aittokoskella on 58 m3/s. Seitenoikean (1961) voimalaitoksen putouskorkeus on 21.4 metriä ja rakennusvirtaama on 160 m3/s. Keskivirtaama vuosina 1981 – 1990 välillä oli 83 m3/s. Leppikosken (1962) putouskorkeus on 11.1 – 13.3 metriä, rakennusvirtaama 220 m3/s ja keskivirtaama 1981 – 1990 välillä on ollut 105 m3/s.

Sotkamon reitti

Sotkamon reitillä on kolme jokijaksoa: Kajaaninjoki, Tenetinvirta ja Ontojoki. Suurimmat järvet ovat Ontojärvi, Nuasjärvi ja Kiimasjärvi. Kajaaninjoessa on kolme ja Ontojoessa on kaksi voimalaa. Sotkamon reitillä säännöstellään Ontojärveä, Nuasjärveä ja Sotkamonjärveä. Ontojärven ja Oulujärven korkeuseroa on 36 metriä. Suurimmat säännöstelemättömät järvet ovat Lammasjärvi ja Lentuanjärvi.

Sotkamon reitillä on myöskin viisi voimalaa. Katerman voimalaitoksen putouskorkeus on 7.5 – 11.9 metriä, rakennusvirtaama 85 m3/s ja keskivirtaama 1981 – 1990 oli 61 m3/s. Kallioisen putouskorkeus on 9.1 – 11.5 metriä, rakennusvirtaama 140 m3/s ja keskivirtaama 1981 – 1990 61 m3/s. Koivukosken voimalaitoksessa putouskorkeutta on 6.3 – 8.7 metriä, rakennusvirtaama 110 m3/s ja keskivirtaama 1981 – 1990 oli m3/s. Ämmäkoskessa on putouskorkeutta 6.5 – 8.7 metriä, rakennusvirtaama 110 m3/s ja keskivirtaama 1081 – 1990 91 m3/s. Koivukoski 3:n putouskorkeus on 13 -17 metriä, rakennusvirtaama on 165 m3/s ja keskivirtaama 2003 – 2007 välillä oli 58 m3/s.

Oulujoki

Oulujoessa on kahdeksan voimalaa: Jylhämä (1951), Nuojua (1954), Utanen, Ala-Utos, Pälli, Pyhäkoski, Montta ja Merikoski. Oulujoen voimaloiden rakennusvirtaama on 450 m3/s paitsi Ala-Utoksen voimalassa, jossa se on 10 m3/s ja Merikoskien voimalassa, missä se on 420 m3/s. Suurin voimaloista on Pyhäkoski, jonka putouskorkeus on 32.4 metriä ja keskivirtaama oli 1981 – 1990 260 m3/s.

Fortum omistaa Oulujoen voimaloista muut paitsi Merikosken voimalan, jonka omistaa Oulun kaupunki. Hyrynsalmen reitillä sijaitsevista voimaloista Fortum omistaa muut paitsi Pyhännän voimalan, jonka omistaa Kainuun Energia. Sotkamon reitin voimaloista Kainuun Voima omistaa Oy omistaa Koivukosken, Koivukoski 3:n ja Ämmäkosken. Katerman ja Kallioisen omistaa UPM Kymmene Oy.

Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä 5.12.1974 lupaehdoissa 3 on määrätty säännöstelystä, että ylärajan 123.20 ylittämisen estämiseksi saadaan Oulujärvestä juoksuttaa vettä kevättulvien aikana 650 m3/s ja muina vuoden aikoina enintään 500 m3/s niin kauan, että veden pinta on säännöstelyn ylärajan alapuolella. Veden noustua ylärajalle tai sen yli, on juoksutusta lisättävä 700 m3/s  asti ja vuorokaudessa lisäys saa olla enintään 50 m3/s.

Tulvavahingot

Fortumin mukaan tulvavahinkoja on mahdollista päästä syntymään Oulujärvellä vedenpinnan noustua yli 123,30 metrin. Fortum on arvioinut, että Oulujärvellä on 840 rakennusta tason 126,04 metriä alapuolella. Joista 51 % on loma-asuntoja ja 45 % talousrakennuksia esimerkiksi saunoja. Asuinrakennuksia on vain 4 %. Erittäin harvinaisen, kerran tuhannessa vuodessa sattuvan tulvan (vedenpinta yli 123,64m) on arveltu aiheuttavan vahinkoa noin 115 rakennukselle ja näistä aiheutuisi noin 160 000 euron vahingot.

Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (18.3.1983 / 284) mukaan vahingot voidaan korvata valtion tulo- ja menoarvion rajoissa valtion varoista. Korvausta haetaan vahinkoa kärsineen kiinteistön sijaintikunnan maatalouslautakunnalta. Suomen ympäristökeskus ja alueelliset ympäristökeskukset auttavat tarvittaessa vahinkojen selvittämisessä ja tulvien poikkeuksellisuuden selvittämisessä. Tosin eduskunta on kumonnut kyseisen lain 22.2.2011 ja uusi laki tuli voimaan 1.1.2014. Sen jälkeen tulvavahingot tulee korvata yksityisien vahinkovakuutuksien kautta.

Lisää aiheesta: Oulujoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelma, Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 2/2009, www.ympäristö.fi