Kainuun vaarat

Kainuu tunnetaan vaaroistaan. Kuuluisimpia vaaroja ja vaara-alueita lienevät Vuokatti, Saukkovaara, Paljakka ja Siikavaara. Olen jo pitkään suunnitellut kerääväni Kainuun korkeimmat vaarat korkeusjärjestykseen. Nyt pimeinä talvipäivinä tartuin toimeen aloitin listaamisen. Lista löytyy jutun lopusta.

Vuokatin vaarajono kuvattuna Kajaanin Leihuvaaran rinteeltä.
Lue loppuun
Kategoriat: Kainuun sydänmailta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kainuun vaarat

Oulujoen vesistön säännöstelystä

Kesä ja varsinkin syksy on ollut poikkeuksellisen sateinen koko maassa. Sateista on pahiten kärsinyt maanviljely, sillä sadosta osa ei ehtinyt valmistua ajoissa korjattavksi. Sateiden myötä on myös harvinaisia syystulvia odotettavissa Etelä-Suomen alavimmille maille. Kainuussa ei ole odotettavissa mitään suurempia tulvia, mutta tulvakeskuksen tulvakarttapalvelun mukaan tulvariski on vielä Ristijärven ja Paltamon rajalla sijaitsevalla Iijärvellä, Hyrynsalmella Hyrynjärvellä, Suomussalmella Kianta- ja Vuokkijärvellä. Oulujärven vedenkorkeus oli 10.10.2017 Paltamon Melalahdessa 122.77 metriä, joten matkaa ylärajaan on vielä 43 senttimetriä. Oulujoen vesistössä satoi elo-syyskuussa 100 mm tavanomaista enemmän, mikä sai järvet täyttymään. Syyskuun loppupuoli ja lokakuun alku ovat olleet vähemmän sateisia, minkä johdosta vedenpinnat ovat laskemaan päin.

Lue loppuun

Kategoriat: Kuvakertomuksia | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Oulujoen vesistön säännöstelystä

Struven ketju

 

Struven ketju on 2820 kilometriä pitkä kolmiomittausketju Pohjoisen Jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää 1800-luvulla yhden maapallon pituuspiirin 26°43′ mahdollisimman tarkka pituus. Mittausten avulla pyrittiin selvittämään maapallon kokoa ja muotoa (mm. maapallon litistymistä napojen kohdalla) mahdollisimman tarkasti. Se toimi pohjana myös karttojen valmistuksessa. Ketjussa on 258 peruskolmiota ja 265 peruspistettä. Pisteet pyrittiin sijoittamaan mahdollisimman korkealle kohdalle maastossa ja niihin kohtiin rakennettiin torni siten, että ne muodostivat kolmioita keskenään. Kun mitattiin tarkasti yksi sivu, pystyttiin kolmion kulmien perusteella laskemaan muut sivut. Kolmiomittaustekniikka säilyi aina 1980-luvulle saakka, jolloin siirryttiin satelliittipohjaisiin mittauksiin. Mittausketju kulkee halki Kainuun ja monet vielä muistavat puhutun kolmionmittaustorneista, joita oli tässä Struven mittausketjussa runsaasti. Satelliittimittaukseen siirtymisen jälkeen kolmiomittaustornit vähitellen hävisivät Kainuun vaaroilta kuten myös muualtakin maasta.

1830-luvulla Suomeen alettiin merkitä pisteitä korkeiden mäkien ja vaarojen lakialueille. Pisteet olivat osa kolmiomittausjärjestelmää, jolla määritettiin tarkemmin maapallon kokoa ja muotoa. Pisteet merkittiin kallioon tai kiviin poraamalla niihin reikä. Paikalle rakennettiin myös korkea torni.
Lue loppuun
Kategoriat: Historia | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Struven ketju

Kunnostettu ulkoilualue

Kävin ruskan vielä siivittäessä ulkoilemassa kotikunnan uudella asuinalueella. Yllätyksekseni sain huomata, että alueella oli tehty paljon kunnostustöitä. Aikaisemmin vesakko rehotti alueella ja esimerkiksi rantaan pääsy oli paikoin hankalaa. Nyt näkyvyys on hyvä ja alueelle on jätetty paljon lahopuuta lintujen pesimäpaikoiksi. Niemen pinnanmuodot tulevat paremmin esiin ja niemen läpi pääsee puhaltamaan tuuli. Maapohjaa peittää paikoin paksu sammalkerros, joka tosin nyt oli jo osittain puista pudonneitten lehtien peittämä. Polku ei ole pitkä, mutta nyt sitä kiertäessä kului tavallista enemmän aikaa, kun piti pysähdellä vähän väliä kuvaamaan.

Luhtaniemen kunnostetulla ulkoilualueella on jätetty vanhoja ja lahonneita puita pystyyn. Ne ovat koristeellisia kuten tämä yksilö, 6.10.2017.
Lue loppuun
Kategoriat: Kainuun sydänmailta | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kunnostettu ulkoilualue