Press "Enter" to skip to content

Sää suosi Posti-Kallen -vaellusta

Viikkoa ennen juhannusta on aika suunnistaa Mieslahteen ja osallistua perinteiselle Posti-Kallen vaellukselle. Tänä vuonna sää suosi vaellukselle osallistujia, sillä lämpötila oli lähellä +20 astetta ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Oikeastaan nimen kuuluisi olla iltavaellus, sillä nykyisin vaellukselle lähdetään jo kello 19 maissa ja nopeimmat ovat kiertäneet reitin jo hyvissä ajoin ennen keskiyötä.

Posti-Kallen -vaellus

Maalaismaisemaa kesäyössä vaaranrinteeltä nähtynä Mieslahdessa. Valtalan ja Junkkarin tilat Honkavaaran rinteeltä.

Järjestäjien mukaan tänä vuonna osallistujia on ainakin yli 50. Reitin varrella on nyt annettu mahdollisuus osallistua leikkimieleiseen kasvien ja eläinten tunnistus kisaan. Muutoin vaellus ei poikennut niistä aikaisemmista, joihin olen osallistunut. Pääosaa vaelluksella näyttelee luonto, joka on komeimmillaan tähän aikaan vuodesta. Tuomi kukkii ja luonto tuoksuu voimakkaasti. Myös äänimaailma on kiehtova ja etenkin Hautalammen laavulle laskeutuessa mieleen jäin tiltaltin kuuluva ja hakkaava ”til tal” laulu.

Kaitalammin laavulla on yleensä pidemmän tauon paikka. Kahvit oli jo sitä ennen juotu jääkärimajuri J.L. Rusasen kotitilalla Pienessä Viitamäessä. Siellä oli myös eläinten ja kasvien tunnistus tehtävä. Kaitainlammella oli tällä kertaa 15 laulujoutsenta, jotka ääntelivät kuuluvasti lammen toisessa päässä. Laavulla kuulin, että viime vuonna oli lammen rannalta löydetty ammuttu joutsen. Jokunen vuosi sitten lammessa päästiin näkemään joutsenen pesä.

Honkamäen huipun näköalapaikalta ei tätä nykyä enää näe Oulujärvelle. Taimikko on päässyt kasvamaan sen verran isoksi. Lieneekö siitä tuohtuneena joku pyöräyttänyt laella sijaitsevan levähdyspaikan pöytä ja penkki rakennelman nurin?

Käytimme vaimoni kanssa aikaa reitilla 3 tuntia ja 45 minuuttia. Lähdimme matkaan eilen illalla kello 19.10 ja perillä olimme kello 22.55. Järjestäjien mukaan suurin osa oli lähtenyt matkaan jo puoli tuntia ennen meitä. Vaimolla oli GPS ranneke ja sen mukaan reitin pituudeksi saatiin 17.75 kilometriä. Sama pituus esiintyy myös vaelluksen mainoksessa, johon reitti on piirretty kartalle ja samalla mitattu. Olen tähän saakka luullut, että reitti on 16 kilometriä pitkä.

Joka tapauksessa reitin kiertämisestä jäi hyvä mieli. Kunto kesti hyvin ja tietovisassa saatiin kasaan 13 pistettä 15:sta. Muistoksi saatii myös kunniakirjat, joita alkaa jo olla useampia lipaston laatikossa.