Press "Enter" to skip to content

Struven ketju

Struven piste Kivesvaaralla

Struven piste Kivesvaaralla löytyy helposti. Se on merkitty lounaseen viettävään laakeaan kallioon. Paikalla on metallitappi reikään upotettuna ja ympärille on maalattu punainen rengas. Paikkaa ei ole merkitty maastossa mitenkään ja se sijaitsee varsin lähellä majoituspalveluita tarjoavan yrityksen rakennuksia.

Struven ketju on 2820 kilometriä pitkä kolmiomittausketju Pohjoisen Jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää 1800-luvulla yhden maapallon pituuspiirin 26°43′ mahdollisimman tarkka pituus. Mittausten avulla pyrittiin selvittämään maapallon kokoa ja muotoa (mm. maapallon litistymistä napojen kohdalla) mahdollisimman tarkasti. Se toimi pohjana myös karttojen valmistuksessa. Ketjussa on 258 peruskolmiota ja 265 peruspistettä. Pisteet pyrittiin sijoittamaan mahdollisimman korkealle kohdalle maastossa ja niihin kohtiin rakennettiin torni siten, että ne muodostivat kolmioita keskenään. Kun mitattiin tarkasti yksi sivu, pystyttiin kolmion kulmien perusteella laskemaan muut sivut. Kolmiomittaustekniikka säilyi aina 1980-luvulle saakka, jolloin siirryttiin satelliittipohjaisiin mittauksiin. Mittausketju kulkee halki Kainuun ja monet vielä muistavat puhutun kolmionmittaustorneista, joita oli tässä Struven mittausketjussa runsaasti. Satelliittimittaukseen siirtymisen jälkeen kolmiomittaustornit vähitellen hävisivät Kainuun vaaroilta kuten myös muualtakin maasta.

Hankkeen käynnisti balttian saksalainen astronomi, matematiikan ja tähtitieteen professori F.G.W Struve, joka myöhemmin muutti asumaan Viroon sai venäjän kansalaisuuden. Hanke alkoi 1816 ja päättyi 1855. Suomessa kenttätyöt alkoivat vuonna 1830 ja vuoteen 1845 mennessä Suomen osuus oli valmiina ja Lapin osalta vuoteen 1851 mennessä. Suomessa oli tuolloin 64 mittauspistettä ja Ruotsin ja Suomen lapissa 21. Mittauspaikoista osa merkittiin kallioon poratuilla rei’illä ja Lapissa, Torniosta pohjoiseen päin kallioon hakattiin risti. Merkkikohdissa lienee ollut vielä metallilaattakin ketjun pistettä osoittamassa. Yhdessäkään Suomessa olevassa mittauspisteessä ei kuitenkaan ole enää laattaa jäljellä. Vuosina 1886-1888 suomalainen ylioppilas Alfred Petrelius kiersi etsimässä pisteitä Suomessa ja löysi 64:stä mittauspisteestä 52. Löytyneet pisteet suojattiin kivistä muuratulla päällysrakenteella.

Struven piste Kivesvaaralla

Struven piste Kivesvaaralla on lähestulkoon keskellä kuvassa näkyvää sileää kalliota. Paikalta pääsee nyt näkemään suunnilleen lounaasta koilliseen rakennusten peittäessä näkyvyyden muihin ilmansuuntiin. Tihkusade vähentää näkyvyyttä tällä käynnillä varsin tehokkaasti. Paikalla on aikoinaan ollut torni, mistä näkyvyys on ollut täydet 360°.

Mittausketju on hyväksytty vuonna 2005 Unescon maailmanperintökohteeksi ja mittausketjuun kuuluvissa maissa on valittu jokaisesta muutama hyvin säilynyt piste jälkipolville vaalittaviksi. Suomessa näitä perintökohteiksi valittuja pisteitä on kuusi, joista yksikään ei sijaitse Kainuussa. Silti kaikki ketjuun kuuluvat pisteet ovat muinaismuistolain mukaan ilman viranomaispäätöstäkin suojeltavia kohteita. Kohteille tulisi tehdä myös tarvittavat rajaukset.

Kainuussa on kymmenen Struven pistettä (nimen perässä järjestysnumero): Rokuanvaara 70, Puokiovaara 69, Teiriharju 68 (nykyinen Paljakka, Teeriharju), Sakkovaara 67 (Saukkovaara), Rupukkavaara 66 (luultavasti Leihuvaara), Kivesvaara 65, Otanmäki 64, Lehtovaara 63, Murtomäki 62 ja Naarasmäki 61 (Naaranmäki). Etelä- ja Keski-Suomessa mittausten suorittamisen aloittivat Jacob Johan Oberg ja Karl Fredrik Gabriel Melan vuonna 1931. Kajaanista Tornioon mittauksia teki Himangalla syntynyt Helsingin yliopiston tähtitieteen professori Fredrik Woldstedt, joka lienee käynyt Kivesvaarallakin. Pisteiden määrä vaihtelee lähteistä riippuen, koska ainakin Suomen ja Ruotsin rajalla on ollut tukipisteitä verkkojen yhteenliittämiseksi ja nämä pisteet eivät kuulu varsinaiseen Struven ketjuun. Struve-komission perusselvityksessä vuodelta 2009 mainitaan Suomen kaikkien mittauspisteiden määräksi 83, mikä lienee tällä hetkellä luotettavin luku.

Struven piste Saukkovaaralla

Struven piste Saukkovaaralla on kiveen porattu reikä. Reikää ei ole täytetty eikä sen ympärillä ole punaisella maalilla maalattua rengasta.

Struven piste Saukkovaaralla

Struven piste Saukkovaaralla löytyy myös melko vaivattomasti. Vaaran päälle kiipeäminen on kuitenkin välttämätöntä pisteelle pääsemiseksi. Näkyvyys laelta on heikkoa. Kasvillisuus peittää tehokkaasti näkyvyyden joka suuntaan. Paikalla on autiotupa ja laavu, jota Ristijärven kunta ylläpitää. Struven piste on täällä isoon kiveen porattu reikä.

Kävin etsimässä lähellä olevia pisteitä ja löysin niistä kaksi. Ensimmäisen Kivesvaaran laelta ja toisen Saukkovaran laelta. Kolmatta kävin etsimässä Paljakassa, mutta sieltä ei merkkiä löytynyt. Voi olla, että etsin mittauspistettä väärästä paikasta. Löytämistäni kahdesta kohteesta kummassakaan ei ollut paikan päällä mitään  merkintää pisteen olemassaolosta. Pitänee tulevaisuudessa vielä käydä etsimässä Paljakan mittauspistettä eri paikasta.

Näköalatorni Paljakassa

Lakikummulla on vielä näkötorni ja laavu. Näkötornista avautuu upeat näköalat eteläisiin ilmansuuntiin. Nyt sateinen ilma peitti näkyvyyttä ja esti näkymän kauemmille vaaroille.

Näköalatorni Paljakassa

Struven pistettä ei Paljakasta löytynyt mutta erikoinen ratkaisu halkoliiterille oli löytynyt. Se oli rakennettu näköalatornin alle.

Lakikummun näköalatorni

Lakikummun näköalatornissa on mielenkiintoinen levy, joka on joskus osoittanut suuntia etäisiin kohteisiin. Kohteet ovat yleisesti olleet vaaroja ja korkeita paikkoja kuten mm. Vuokatin radiomasto. Levy alkaa jo olla ajan hampaan syömä ja pian sen piirrokset ovat kuluneet niin, että siitä on mahdoton saada selvää. Viisari on hävinnyt jo aikaa sitten. Hieno yksityiskohta joka tapauksessa.

Kivesvaaran osalta on mainittava, että piste on ollut tärkeä mittauksen kannalta, sillä sieltä on lähtenyt seitsemän eri mittauslinjaa lähes kaikkiin ilmansuuntiin länsi-lounasta lukuun ottamatta. Mittauspaikalta lähti mittauslinja kahta kauimmaista pistettä (pisteet 61 ja 62) lukuunottamatta kaikkin muihin Kainuussa sijainneisiin pisteisiin.

Lisää aiheesta: Struve pisteiden tila keski-Suomessa, Struven ketju maapallon mittanauhana ja Wikipediassa