Vaarankylän Särkinen

Särkisen metsälampi sijaitsee Paltamossa Kiehimänvaaran pohjoispuolella. Kylältä matkaa tulee vain muutama kilometri. Lampi on umpeen kasvamassa pinnanmyötäisesti ja sen koko ei ole kuin puolisen hehtaaria. Pisimmillään lammen läpimitta on noin sata metriä. Rannat ovat osittain avonaisia, mutta rämettä ja lahopuuta on runsaasti. Ympäröivä metsä on yhtenäistä sekametsää poislukien lammen kaakkoiskulma, jossa sijaitsee vanha pakettipelto. Lammen läpi laskee Myllypuro, joka on noin 2-3 metriä leveä soliseva puro.

Kävin paikalla kuvaamassa talvisena päivänä tuulen puhaltaessa kylmästi -10 asteen pakkasessa. Kohde on siitä mukava, että sinne pääsee helposti. Pakkasin kamerarepun ja lumikengät autoon ja 10 minuutin päästä olin jo paikalla.

Särkisen metsälammen pohjoisreunan rantarämettä.

Lumikengillä on helppo liikkua maastosssa. Puusto ei ole liian tiheää ja lumikengät kantavat hyvin. Totean, että läheisellä pakettipellolla on runsaasti jäniksen jälkiä. Pellolla on myös yksi sortumassa oleva lato sekä kaksi jo sortunutta latoa. Pellon läpi virtaa nyt jääkannen saanut puro, joka laskee vetensä Särkiseen ja sieltä puro jatkuu Myllypurona päätyen lopulta Heinijoen kautta Oulujärveen.

Pellon ja Särkisen metsälammen välissä virtaavan puron jäätynyttä uomaa.

Kahlaan lumikengillä metsälammen rantaan. Rannassa on runsaasti kuolleita puita ja rämevyö kiertää koko järven. Nyt lumen peittäessä maan, on vaikeaa hahmottaa, missä kulkee maan ja veden raja. Rämeellä on paikoin jäisiä lampareita, joten ilmeisesti ranta on hieman epämääräinen. Kuvailen rannasta lampea ja rämeellä pienempiä yksityiskohtia. Huomaan käsiäni alkavan paleltamaan, vaikka pakkasta ei ole kuin -10 astetta. Tuuli on kuitenkin sen verran hyytävä, että kuvauskäsineissä alkaa sormet jäähtyä. Kiertelen vielä paluumatkalla rämeellä ja otan muutaman kuvan kylmyydestä huolimatta. Onneksi autolle ei ole pitkä matka.

Särkisen metsälampi.
Luultavasti minkin jälkijono Särkisen metsälammen rantarämeellä.

Totean reissun jälkeen, että paikka oli miellyttävän tuntuinen näin talvella. Se, miltä se kesällä näyttää tai tuntuu, en voi kuin arvailla. Lintuja en nyt havainnut. Pohjantikka on paikalla kuorinut ainakin muutamasta puusta kuorta ja puron varressa näytti olevan saukon jäljet. Lumen alta huomasin myös vanhan, majavan kaataman koivun. Tuoreita majavan jälkiä en havainnut. Paikka on myös metsästäjien tiedossa, sillä rannan puuhun oli tehty ampumalava muutaman metrin korkeudelle. Paikka on kuitenkin syytä pitää mielessä kuvausten kannalta juuri sen helppouden vuoksi.

Kategoria(t): Kuvakertomuksia Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.