Press "Enter" to skip to content

Vaihtelevia talvisäitä

Sää jaksaa kiinnostaa meitä suomalaisia. Mitä kylmempi tai kuumempi ilma on, sitä suuremmilla otsikoilla media haluaa asian kertoa kansalaisille. Tämäkään ei enää aina riitä, vaan uutisoinnin kohteena on yhä useammin tulevien päivien sää. Etenkin, jos se poikkeaa vähänkään totutusta ajankohdan keskiarvosta. Kulunut vuosi ei ole tehnyt poikkeusta uutisoinnin suhteen. Kesä oli märkä, syksy oli lämmin ja talven tulo myöhästyi. Tammikuulla, kun talvi vihdoin tuli, saatiin riesaksi paukkuvat pakkaset. Lunta ei kuitenkaan ollut osassa Suomea juuri nimeksikään. Keski-Suomea myöten jännitettiin, saadaanko valkea joulu.

Talvimaisema

Tammikuun pakkasen kuurottamaa maisemaa Sotkamon Vuokatinvaaralla lyhyen päivän hämärässä.

Ilmatieteen laitoksen sivuilta voi käydä katsomassa minkälaisia menneet talvet ovat olleet. Kajaanissa tämän talven tammikuun keskilämpötila -15,2 astetta on ollut nelisen astetta kylmempi kuin keskiarvo vuoden 1981-2010 tammikuiden lämpötiloista. Vuoden 2010 tammikuun keskilämpötila Kajaanissa oli vielä kylmempi kuin kuluvan vuoden tammikuu. Tuolloin keskilämpötila laski -17 asteeseen. Vuonna 2003 tammikuun keskilämpötila Kajaanissa oli vielä muutamia kymmenyksiä kylmempi -17,6 astetta. Vuodesta 1961 lähtien katsottuna kylmin tammikuu on ollut tilastojen mukaan vuonna 1985, jolloin tammikuun keskilämpötila laski peräti -24,2 asteeseen.

2000-luvulla (17 tarkasteluvuotta) on ollut viisi tammikuuta, jolloin tammikuun keskilämpötila on ollut alle jakson keskilämpötilan. 1990-luvulla (10 tarkasteluvuotta) tällaisia tammikuita oli myöskin neljä kun taas 1980-luvulla (10 tarkasteluvuotta) keskiarvoa kylmempiä tammikuita oli viisi. Nämä tilastot ovat siis Kajaanista. Tilastot osoittavat, että keskimääräistä kylmemmät tammikuut ovat nykyisin yhä harvemmassa. Muutos näyttäisi alkaneen 1980-luvun lopulla.

Suojasää

Helmikuun suojasääjakso 2014 liukastutti tiet. Useampana päivänä peräkkäin lämpötila kohosi plussan puolelle. Vuonna 2016 helmikuussa on myös vastaavanlainen lämpöjakso helmikuussa ja lumet yhtä vähissä.

Nyt eletään helmikuun puoliväliä ja tammikuun pakkaset ovat muuttuneet helmikuun lämpöaalloksi. Vesi tippuu räystäältä ja lämpötila on ollut jo useamman vuorokauden ajan plussan puolella, jopa öisin. Lumipeite on vajunut lisää siitä vähästä määrästä, mitä sitä on tänä talvena kertynyt. Myös puut ovat pudottaneet lumipeitteensä ja ilma on muistuttanut huhtikuun kelejä.

Tutkijoiden mukaan ihmisen vaikutus on jo nähtävissä maailman sääilmiöissä. Vaikutukset ovat nähtävissä voimakkaimmin napa-alueilla. Varmasti ei pystytä kuitenkaan sanomaan, että viimeaikaiset sääilmiöt olisi aiheutuneet ihmisen toiminnasta. Jostain muutoksesta se kuitenkin kertonee. Tänäkin talvena sääilmiöt ovat puhuttaneet ja tulevat varmaan puhuttamaan myös jatkossa. Nyt helmikuussa, vesien tippuessa räystäältä, pitäisi olla keskimäärin pakkasta -10,5 astetta. Helmikuu on vasta puolessa välissä ja jos muutokset ovat yhtä nopeita ja rajuja kuin tänä talvena on jo ollut, ehtii helmikuunkin keskilämpötila muuttua vielä ”normaalimpaan” suuntaan ja puhe ilmaston lämpiämisestä hiljenee – ainakin hetkeksi.

Vanhoja seinäkirjoituksia

Alemmassa kirjoituksessa on kerrottu poikkeuksellisesta talvesta 1929-1930 Paltamon vanhan kirkon sakastin seinässä.

Lopuksi mainitsen tässä vielä silmiini sattuneen kirjoituksen Paltaniemellä sijaitsevan vanhan puukirkon sakastin seinästä. Siihen oli kirjoitettu lyijykynällä, että ”1929 jäätyi jouluna Oulujärvi ja maat olivat sulana maaliskuun 10 päivään, mikä tähän muistiin merkitään, sillä nyt elävät vanhatkaan ihmiset eivät sano täällä koskaan heidän muistiaikaan tämän eletyn talven sattuneen. Seuraava kesä oli kuiva ja lämmin.”