Paltamon Hakasuolla sijaitsevan Varisjoen vaiheita menneiltä ajoilta on pystytty selvittämään varsin hyvin. Varisjoen tunnettu menneisyys ei historian mittakaavassa ole pitkä, vain noin 200 vuotta, mutta siihen sisältyy varsin paljon erilaisia tapahtumia. Tähän lienee syynä se, että Manamansaloon johtava tie on ylittänyt joen ja asutusta on ollut joen lähettyvillä. Verrataanpa Varisjoen lähihistoriaa vaikkapa muiden Paltamossa virtaavien vastaavankokoisten jokien historiaan, kuten Kongasjoen ja Miesjoen, ei näiden historiasta tunneta niin paljon erilaisia vaiheita kuin Varisjoella on.

Hakasuon Mylly Varisjoen varressa Paltamon Hakasuolla, 3.3.2014.
Hakasuon mylly 3.3.2014.
Hakasuon mylly ja liiteri 3.3.2014.
Hakasuon myllyn vieressä toimii kesäaikaan Myllypirtin kahvila. Rakennus kuuluu Hakasuon myllyn alueen vanhaan rakennuskantaan, 3.3.2014.
Hakasuon myllyn pihapiirissä sijaitseva vanhaan rakennuskantaan kuuluva liiteri, 3.3.2014.
Paltamon Hakasuolla sijaitsevan myllyn yhteydessä toimineen sahan jäännökset. Raamisahan runko on säästetty muistoksi, 2710.2019.

Varisjoki laskee Kivesjärvestä Oulujärveen vajaan kolmen kilometrin matkalla ja laskua tulee Oulujärven säännöstelystä riippuen 11,5 – 14 metriä. Aiemmin Kivesjärvi on laskenut vetensä Oulujärveen Alanteenlahden kautta Alanteenjokea pitkin. Tuolloin Varisjoen kohdalla ei ollut kuin veneiden uittokanava Kivesjärven ja Oulujärven välissä sijaitsevaan Taivallampeen. Taivallammesta oli jokiyhteys Oulujärveen, ja tuossa joessa oli tuolloin useita talollisten myllyjä.

Kivesjärvestä lähtevän Varisjoen padottua uomaa. Vuonna 1812 järvestä ruopattiin uomaa Oulujärveen ja vesi ryöstäytyi ruoppaajien käsistä. Kivesjärven pinta laski kaksi metriä ja näin syntyi Varisjoki, 17.10.2019.

Suomen tultua osaksi Venäjän Keisarikuntaa autonomisena suuriruhtinaskuntana vuonna 1812, vesistöjen rakentamisesta ja kunnostamisesta tuli tärkeä työkohde Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa. Vesiteiden rakentamisesta ja kunnostamisesta tehtiin suunnitelmia valtiovallan taholla liikenneongelmien ratkaisemiseksi. Suunnitelmiin kuului myös koskien perkaamisia ja kunnostamisia parempien kulkuyhteyksien saamiseksi esimerkiksi tervan viennin tehostamiseksi.

Vuonna 1812 alettiin perata Kivesjärvestä Taivallampeen johtanutta veneiden uittokanavaa, joka kuitenkin ryöstäytyi työmiesten käsistä johtaen tulvaan ja Varisjoen syntyyn. Kivesjärven vedenpinta laski kaksi metriä ja aikaisempi laskujoki Alanteenlahden suulla kuivui ja oikeastaan ainoaksi laskujoeksi jäi tämä Varisjoen perattu uoma.

Varisjoen historiassa seuraava vaihe alkoi 1800-luvun puolivälissä, kun teollistumisen myötä alettiin Suomessakin jalostaa järvimalmia raudan tuotannossa. Vaalan Myllyrannassa oli sijainnut rautaruukki, jonka oli perustanut Oulunläänin lääninkamreeri Carl Gustaf Bergbom. Vaalan Myllyrannan ruukki joutui kuitenkin kamppailemaan talousvaikeuksien kanssa ja kunnollista hiiltä ei tahtonut alueelta saada. Lisäksi Myllyrannan rauta ei ollut laadullisesti hyvää. Kamreeri Bergbom ratkaisi ongelman perustamalla Myllyrannan tueksi kaksi apuhyttiä, joista toinen tuli Paltamon Hakasuolle Varisjokeen. Kivesjärvestä löydetty järvimalmi oli vähemmän rikkipitoista ja laadultaan myös paremmin kylmähauraudesta vapaata.

Uusi apuhytti valmistui Varisjoen ensimmäiseen koskeen Kivesjärveltä lukien vuonna 1848 rakennusmestari Strömbergin toimesta. Suunnitelmat oli tehnyt vuorimekaanikko Ahlström ja harkkokytistä tuli kaksipiippuinen. Vuonna 1852 kamreeri Bergbom sai kuvernööriltä luvan rakentaa myös toisen harkkohytin sekä vasarapajan joen alajuoksulle, mutta ne suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet. Myllyrannan Ruukki oli pahoissa talousvaikeuksissa ja se joutui luopumaan toiminnastaan ja omaisuus pakkohuutokaupattiin. Kiveksen harkkohytti oli jo hävitetty vuoteen 1859 mennessä.

Raudan valmistuksessa on jouduttu myös muokkaamaan maata ja kuvan syvennyksessä on sijainnut jalostamo, josta käytetään myös nimeä rautahytti, 29.9.2014.
Paltamon Hakasuon Hotellinkosken rannalla sijaitsevia Kiveksen ruukin maatumassa olevia jäännöksiä 29.9.2014.

Uusi venäläinen yhtiö, Myllyrannan Pietarilainen Rautatehdas- ja sahaosakeyhtiö aloitti toiminnan uudelleen vuonna 1859. Se aloitti rakentamaan masuunia Kiveksen harkkohytin alapuolelle, saman kosken rannalle, johon oli aiemmin suunniteltu rakennettavaksi vasarapaja. Senaatti hyväksyi vuonna 1859 uuden laitoksen nimeksi Varisjoen masuuni. Sen oli tarkoitus korvata Vaalan Myllyrannan ruukki. Kesällä 1859 masuunia oli muurattu hakatuista kivistä neljän jalan korkeuteen ja rakennettu työväen rakennuksia. Varisjoen masuuni ei kuitenkaan koskaan valmistunut. Vuonna 1861 rakennustyöt keskeytyivät ja vuonna 1863 varkaiden kerrotaan irrottaneen siderautoja yli kolme metriä korkeasta keskeneräisestä masuunista. Masuunin rakennustöiden lakattua alueelle jo rakennettuja rakennuksia on myöhemmin siirretty muualle. Lähistöllä sijaitsevalla Taipaleen tilalla on mm. yksi makasiinirakennus, joka on siirretty vanhan ruukin rakennuskannasta samoin kuin erään lähistöllä sijaitsevan maatilan vanhempi päärakennus on osa ruukin alueelta vuonna 1893 lyhennettynä siirrettyä rakennusta.

Varisjoen Kiveskosken rannalla sijaitseva kaksikerroksinen myllyrakennus on rakennettu 1899. Myllyn läheisyydessä on vielä vanha hirsirakennus, jossa on viime aikoina toiminut kesäaikaan kahvila. Edellä mainittu Taipaleen tila tien pohjoispuolella lienee toiminut aikoinaan myllärin asuntona. Joissakin lähteissä mainitaan, että tila olisi toiminut myös Kiveksen ruukin patruunan asuntona. Varisjokea on myöhemmin perattu myös uittoa varten ja joen varressa on nähtävillä rantojen liepeillä hirsisiä johtimia ja kivipengerryksiä.

Varisjoen Kiveskoskessa sijaitsevia pato- ja uittorakennelmia. Betonniharkot ovat toimineet patorakennelmina ja rannassa näkyvät hirret ovat ohjanneet uiton aikaan puita tarttumasta rannan kiviin, 27.10.2019.
Paltamon Hakasuolla Varisjoen Kiveskosken länsireunalla sijaitseva kivi, jossa pitäisi olla vuosiluku 1899 paikalla marraskuussa 1981 käyneen tutkija Erkki Härön mukaan, 27.10.2019.
Paltamon Hakasuon Kiveskoski on koskikaroille mieluinen paikka, 27.10.2019.

Nykyisin Hakasuon myllyn ympäristö on keskeinen osa Hakasuon kylän toimintaa. Siellä järjestetään tapahtumia ja myllyltä lähtee noin kuuden kilometrin pituinen Kotiseutu- ja luontopolku. Polun varrella on tauluja, jotka kertovat paikan historiasta ja luontokohteista. Osa Varisjoen historiaa on myös Valtion kalantutkimuslaitos Varisjoen varressa. Se toimi alkuaikoina kalanviljelylaitoksena, mutta myöhemmin toiminta muuttui tutkimuspainoitteiseksi. Edelleen se on näkyvä osa Hakasuon myllyn ympäristöä ja se rajautuu suoraan Varisjokeen sen itäpuolella. Liikkuminen laitoksen alueella on luvanvaraista.

Lähteet:

  • www.kyppi.fi
  • Erkki Härö 11/1981
  • Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet – Kainuun liitto ja Kainuun ELY-keskus 2018
  • sekä alueelle sijoitetut opastustaulut